Peremmälle vaan

Mikä olisikaan parempi teema blogin starttaamiselle kuin eteinen. Mahtavaa kun tulit, tule peremmälle vaan.

38-neliöisen yksiömme eteiseen on kohdistunut kenties määrällisesti eniten muutoksia sisustuksen suhteen. Viimeisimpään muodonmuutokseen liittyy tarina, joka kuvaa hyvin perusluonnettani. Saatan nimittäin olla joissain asioissa pikkutarkka nyhertäjä, toisissa taas äärettömän höveli. Jälkimmäiseen sarjaan kuuluvat esimerkiksi kaikki seiniin kohdistuvat toimet poraamisesta maalaamiseen. 

Eteisemme naulakon virkaa toimittavat Design House Stockholmin Arrow-naulakot. Aiemmin paikalla oli harmaa massiivisen sähkökaapin näköinen Ikean kenkäteline. Se oli täällä jo kun muutimme, eikä olisi millään halunnut poistua. Alkuperäisasukkaan mahtipontisin elkein se jätti lähtiessään kuin v*ttuillakseen helvetinmoisen määrän reikiä seinään. 

Isäni ja mieheni kittasivat reiät umpeen ja hoitivat naulakot seinään. Taustalla höveli henkilö mulkoili kauhistuneena kenkätelineen jättämiä tummentumia seinässä. 

Jäätyäni yksin tartuin rättiin ja talon tiukimpaan myrkkyyn. Kyseessä oli jonkinlainen teollisuuskemikaali, jolla tapaan putsata jääkaapistamme sormenjälkiä, he-heh.. Innostuin huomatessani tummentumien lähtevän, mutta into väistyi pian kun tajusin myös seinän maalin tehneen katoamistempun. 

Hattuhyllyn kutsumaton vieras.

Mies oli tuonut kynsilakkapullollisen verran maalia reikien paikkojen maalaamiseen. Hädissäni aloin sutia maalia katastrofipaikalle. Huomasin heti, ettei korkeintaan nukkekodin maalamiseen tarkoitetulla sudilla tule kesää, mutta jatkoin paniikin vallassa silti. Jälki on vielä tänäpäivänäkin niin kammottava, että ylintä kuvaa ottaessani Canon ehdotti tarkennusta kyseiseen länttiin...

Joku voisi näin jälkikäteen tuumailla, että olisi varmaan kannattanut maalata se koko seinä ennen niiden naulakoiden kiinnittämistä. 

Ikean laatikot vetävät sisäänsä järjettömän määrän kenkiä. Se on tässä taloudessa varsin tarpeellista, sillä miehellä on valloittava tapa hankkia vähintään tuplana jokainen hyväksi havaitsemansa kenkäpari. Tässä vaiheessa voinkin tunnustaa yllä olevien kuvien olevan täysin lavastettuja ja kertoa luonnontilassa olevan eteisen muistuttavan enemmänkin tätä näkyä:

Making of. 

Blogia päivitän tarinoilla ja valokuvilla elämästä töölöläisyksiössä ja sen ulkopuolella. Sisustusta, tulevia remppaprojekteja, reissukuvia. Juttuja, joita on hauska muistella myös sitten joskus.

Kiva kun kävit, kerrothan kuka olet!